Sunnuntai 3.7.2011

 

 

 

Kodin tuskallisessa kuumuudessa ei pystynyt nukkumaan, joten matkaan lähdettiin rättiväsyneenä puoli neljän aikaan aamulla. Linja-autoasemalta löytyi reissun eka tuttu, kun Istanbuliin matkalla ollut "psyko-Anna" miehensä kanssa ilmestyi paikalle :)
Bussi oli aikataulussa ja kentällä päästiin suoraan lähtöselvitykseen ja sen jälkeen aamukahville. Ennen lähtöä shoppailtiin vielä edulliset muistikortit videokameraan ja sitten aloitimme matkan. Koneessa paikat oli varauloskäytävän kohdalla ja tilaa oli vaikka muille jakaa, kerrankin! Matka meni nopeaan Geraniin neljän viikon lomalle matkalla olleen Helsinkiläismiehen kanssa jutustellessa.

 

Haniaan laskeuduttiin 12.15 ja varttia myöhemmin istuttiin jo taksissa matkalla kotiin :) Taksi oli ihan yhtä vanha, kuin sitä ajanut pappa, joten ilmastointina toimi auki olleet ikkunat - turha kai mainita, että molempien korvat humisivat vielä seuraavana aamuna... pappa sai kuitenkin autonsa kulkemaan varsin vauhdikkaasti, sillä tuntia myöhemmin oltiin kotona! Mona ei kuullut tuloamme, joten päästiin yllättäen kävelemään ovesta sisään :) Ekojen halausten jälkeen Mona saattoi meidät alas, isä sai "mun vanhan huoneen" ja minä asustin naapurissa huoneessa 102. Pöydällä oli odottamassa viinipullo ja jääkaappiakin oli täytetty valmiiksi :)

 

Vaihdettiin vaatteet ja vatsat kurnien mentiin naapuriin lounaalle. Vangelis ilmestyi aurinkoisesti hymyillen paikalle varmistamaan, että olen huomannut nimeni seinällä - se oli tietysti tärkeämpää, kun ruokatilaus :) Hetkeä myöhemmin syöksähti Eleni ruokien kanssa keittiöstä halaamaan ja varmistamaan, että olinko nähnyt nimeni seinällä... salaatit katosivat nälkäisiin suihin nopeaan, vasta rakia hörppiessä ehti rauhoittumaan ja aloittamaan lomafiilistelyn..

 

Lounaan jälkeen käväistiin kaupassa ja sitten Monan seuraan frappeelle. Monakin varmisti, että olin todellakin nähnyt nimeni naapurin seinällä :) Siinä vaiheessa, kun meinasin nukahtaa kesken lauseen, mut ajettiin päiväunille ja kerrankin tottelin ihan kiltisti - ei meinaan pysynyt enää silmät auki.
Parin tunnin unien jälkeen olo oli kuin uudella ihmisellä ja sain matkalaukunkin purettua... kahdeksalta perinteisesti oli ouzojen aika, kunhan ensin oltiin saatu halaukset suoritettua töihin tulleen Bobbyn kanssa. Ihme ettei Bobby varmistanut, että olin nähnyt nimeni eräällä seinällä :)

 

Illan ruokapaikaksi oli todella yllättäen valittu Tropical, poikien moussakaa oltiin odotettu taas vuoden verran! Pojat raivas meille sellasella vauhdilla pöydän, ettei ole ennen nähty... pöytään ilmestyi ouzot ja hetken päästä iso annos horiatikia ja saganakia ja myöhemmin taivaallisen hyvää moussakaa. Viiniä kannettiin lisää, kunnes oli pakko pyytää lopettamaan sen kaataminen.. viini vaihtui meloniksi ja iltafrappeetkin siinä tuli juotua ennen vihreitä drinksuja. K. istuskeli pitkän aikaa meidän kanssa juttelemassa kaikenlaista.
Kotiin kömmittiin puolen yön aikaan, eikä tullut mieleenkään mennä baariin istumaan... oma sänky kutsui päikkäreistä huolimatta!

 

kuuluisaksi tullut seinä..
Kuuluisaksi tullut seinä...

 

    Sunnuntai

    Maanantai

    Tiistai

    Keskiviikko

    Torstai

    Perjantai

    Lauantai

    Sunnuntai

    Maanantai

    Tiistai

    Keskiviikko

    Torstai

    Perjantai

    Lauantai

    Sunnuntai

    Maanantai

    Tiistai

    Keskiviikko

    Torstai

    Perjantai

    Lauantai

    Sunnuntai