Tiistai 16.8.2005           

Heräsin ennen kahdeksaa, tein frapeen ja siirryin hymyillen parvekkeelle. Hetkeä myöhemmmin Marjakin heräsi ja liittyi seuraan.

Tuntia myöhemmin oltiin jo kävelemässä kaupunkiin. Käytiin frapeella ja mehulla ja tehtiin samalla jonkinlaista reittisuunnitelmaa päiväksi. Jatkettiin matkaa Arkadiouta pitkin, juoruttiin Gemin myyjän kanssa ja nautittiin elämästämme. Suuntana meillä oli levykauppa, sillä joka reissultani olen aina ostanut jokakesäisen καλοκαιρι-levyn, eli soitetuimpien kesähittien kokoelmalevyn. Nyt oli tarkoitus ostaa sen lisäksi kaikki mahdolliset levyt One-nimiseltä bändiltä. Shoppailu levykaupassa ei mennyt ihan niinkuin kuvittelin, sillä löysin vain yhden One:n levyn ja lisäksi kuulin, että καλοκαιρι 2005 on loppu koko saarelta :( Onneksi pettymys jäi lyhytaikaiseksi, sillä mulle soitettiin hirmuinen kasa biisejä, myyjä lauloi koko sydämestään mukana ja tanssikin välillä... lopulta lähdin liikkeestä ulos mukanani 4 levyä, ostamani One sekä 3 poltettua levyä, joista 2 piti sisällään kesähittejä ja kolmas talvikauden hittejä! Turha kai mainitakaan, että olin ikionnellinen :)

Ensimmäinen kaupunkireissumme jatkui kohti Savodoria, jonne pysähdyimme nauttimaan tiropitat ja jääteetä. Pienen hengähdystauon jälkeen jatkoimme vanhan kaupungin sokkeloisille kujille, sitä kautta Fortezzan taakse, josta otimme paikallisbussin kotiin. Tässä kohtaa törmäsin ensimmäiseen "hirmuiseen" hinnannousuun, bussilippu oli viime syksystä kallistunut 5 centtiä eli matka kotiin maksoi nyt peräti 70 centtiä!

Kaupunkireissu kesti reilut 5 tuntia, joten sen jälkeen oli ihanaa pulahtaa altaaseen ja siinä reunalla sitten kirjoittaa pakolliset kortit. Päivä oli todella kuuma, kun ei tuullut yhtään. Altaan vesikin oli melkein keitettyä, mutta ihanaa se silti oli :)

Erittäin myöhäisen hedelmäpitoisen lounaan jälkeen Marja meni päikkäreille ja minä siirryin juoruamaan Monan kanssa. Oli jotenkin niin kovin kotoinen olo istuskella baaritiskillä frape edessä - tuntui, kuin en välillä olisikaan ollut poissa! Siinä sitten käytiin läpi Kreetan superkuivaa kesää, vertailtiin asuntojen hintoja, opiskeltiin kreikkaa ja suomea hauskasti englannin kautta, käännettiin laulujen sanoja ja kaikkea muuta, mitä vaan mieleen juolahti. Törmäsin myös viime vuotisiin naapureihini, sillä Zula seurueineen oli taas paikalla!

Puoli kahdeksan aikoihin lähdettiin auringonlasku-uinnille. Meri oli lämmin, mutta hiukan kuoppainen... Marja sai kokea sen, miltä tuntuu, kun aalto yllättää ;) Auringonlasku kuitenkin oli upea, niinkuin aina! Uikkarit täynnä hiekkaa lähdettiin kotiin vaihtamaan vaatteita ja pikkuhiljaa tekemään lähtöä syömään.

Syömään lähdettiin rantakatua Misiriaan päin. Matkalla koin järkytyksen, kun eilen epäilemäni asia paljastui todeksi. Entasista EI enää ole!!! Jäljellä oli vain ja ainoastaan lattia ja ne pari rappusta, joita pitkin sinne niin monesti olen kiivennyt!!! Toki vieressä ollut San Giorgiokin oli kiinni, mutta sillä ei ollut väliä, kun pizzaa halutessaan saa muualtakin.

Tässä oli Entasis :(

Jatkettiin sitten matkaa Misiriaan, Klimatariaan. Syötiin dolmadekset, kolokythokeftédesit (eli siis kurpitsapallot), Marja souvlakin ja minä stifadon... Nam! Pääruokien kanssa meille tuli yhteiseksi 3 pikkukippoa, joissa oli riisiä, maalaisranskalaisia sekä skorthaliaa eli kreikkalaista perunamuusia. Skorthalia oli mulle ihan uusi tuttavuus, ikinä en ollut sitä missään edes nähnyt. Maku oli kerrassaan loistava ja sopi stifadon kanssa - kerrankin sai "kastikkeen" syötyä lautaselta ilman leipää :) Jälkiruoaksi meidän hyvin huomaamattomasti silmää iskevä tarjoilijapoika toi creme caramellen from mama. Oli jälkkäri sen kokoinen, että oltais voitu naapuripöytäkin kutsua sitä syömään... kotimatkaa varten saatiin vielä kasa karkkeja :)

Matkalla jäätiin vielä Iriniin hetkeksi istumaan. Y. ei todellakaan ole töissä, baaria hoitaa M. parin ruåtsalaistytön kanssa. Kauaa ei Irinissä viihdytty, vaan siirryttiin altaalle oluelle/viinille.

Huoneessa tultiin siihen tulokseen, että joku oli varastanut meiltä pari tuntia, sillä kello oli melkein kolme! Reissuun kuitenkin lähdettiin yhdeksän aikoihin...