Perjantai 19.8.2005           

Aamulla nilkka näytti aika karmealta, mutta ei ollut sininen... Sain varovasti varattua sen päälle, eli käveleminen nilkuttaen onnistui. Marjan herättyä sovittiin, että Marja lähtee käymään apteekissa hakemassa pari liimasidettä ja särkylääkkeitä, enkä minä tuhlaa lomapäivää istumalla klinikalla. Aamupalan jälkeen tehtiin lähtöä huoneesta, mutta siihen se sitten jäikin. Mona näki tietysti heti, että klenkkaan... minut istutettiin lähimpään tuoliin ja jalkaan kiinni hyökkäsi Monan veli. Kerroin mitä oli tapahtunut ja Mona oli jo tilaamassa mulle taksia, joka veisi mut klinikalle. Aikani jänkkäsin vastaan sillä seurauksella, että Mona soitti lääkärin hotelliin! Siihen mulla ei ollut enää sananvaltaa...

Siro nilkka...

Istuttiin siinä sitten aamu-frapeella altaalla, kun Mona ilmestyi paikalle laulaen ja suurta, kynttilällä varustettua suklaakakkua kantaen! Marja ja Mona olivat yhteistuumin hommanneet mulle synttärikakun!!! Suurkiitos molemmille :) Syötiin siinä sitten suuret palat todella herkullista suklaakakkua ja sovittiin sitten Monan kanssa iltapäiväkahvitreffit kakun merkeissä.

Iltapäivällä tohtori Nader Natsheh saapui paikalle. Siirryttiin huoneeseen, jossa jalkaa ihmeteltiin ja mulle esitettiin taas vaihtoehto lähteä klinikalle ja röntgeniin. Tohtori kyllä tiesi haluttomuuteni tähän, sillä toisena vaihtoehtona oli puhelu apteekkiin, lääkkeet ja nilkkatuki. Hetkeä myöhemmin apteekin mopopoika toi tilatut tuotteet, mulla oli tuki jalassa ja ensimmäinen Elinap-pilleri syöty.

Lounas nautittiin toastin muodossa hotellilla, jonka jälkeen seurasi kakkukahvit. Kakku oli niin jumalattoman suuri, että pyydettiin Monaa jakamaan se kaikkien paikallaolijoitten kesken. Meitä oli sitten siinä toistakymmentä kreikkalaista ja suomalaista herkuttelemassa kakulla :). Iltapäivä menikin sitten mukavasti jutellen Monan ja muitten kanssa. Toisaalta oli ihan mukava vaan olla paikoillaan, vaikka tietty jalka harmitti mua ihan älyttömästi!

Illalla hissukseen käveltiin Tropicaliin syömään. Alkuun pieniä tiropitoja ja dolmadeksia ja pääruoaksi molemmille pastitsiot, jotka erikseen meitä varten tehtiin :) Ja taas meidän kelpasi, ruoka oli kerrassaan herkullista!

Mulla oli kyllä vähän erilaiset suunnitelmat synttäreitteni juhlimiseen Kreikassa... viimeksi juhlin synttäreitäni Varkizassa vuonna '88 - "hieman" railakkaammin kuin nyt!