Lauantai 20.8.2005           

Marja lähti aamu-uinnille mereen, minä siirryin altaalle. Altaalla tulikin sitten vietettyä melkein koko päivä ja sain Harry Potterin lukemisen hyvään vauhtiin... ennen tätä en ollut sivuakaan vielä lukenut :)

Iltapäivällä lähdettiin sen verran liikkeelle, että käveltiin La Mareen lounaalle. Minä söin suuren lautasellisen talon salaattia ja Marja söi koukouvagian eli dakoksen nimellä tuntemani korpun, jossa on päällä hakattua tomaattia ja fetaa. "Kevyen" lounaan jälkeen tehtiin pikainen pyörähdys lähikaupassa, jonka jälkeen Marja meni päikkäreille ja minä takaisin altaalle. Siellä törmäsin viimesyksyisiin Norjalaisiin "naapureihini", jotka olivat saapuneet paikalle edellisenä yönä :) Näin myös viimesyksyiset Saksalaiset, joiden kanssa ei löytynyt yhteistä kieltä vieläkään...

Mona jossain vaiheessa kysäisi, että olenko minä aloittanut jonkun nettisivuston, jossa kerrotaan heistä. Olin ensin hetken ihan ulkona kuvioista, kunnes keksin matkapäiväkirjani. Miten niin pitkät piuhat meikäläisellä??? Baaritiskillä istui turkulais-klaukkalalainen pariskunta (terkkuja, jättäkää puumerkki vieraskirjaan, jos luette tämän!!! Tämä kehoitus koskee tietysti kaikkia muitakin tuttuja...), joka oli googlettanut viime reissun päiväkirjan ja innostuneet lukemaan sen läpi... hassua, mä en oikeestaan missään vaiheessa ajatellut törmääväni ihmisiin, jotka on lukeneet päiväkirjani! Myöhemmin hotellista löytyi muitakin ihmisiä, jotka olivat sen lukeneet eli terkkuja myöskin "sotavammoista" kärsineille ihmisille käsittääkseni Seinäjoen suunnille :) Oletteko vielä "samas jamas????" Ja kiitos ouzoista ;)

Kreikkalaiset palailivat vesipuistoretkeltään ja moni kävi kysymässä meikäläisen jalan vointia... ainakin huomiota ja käsittämätöntä paapomista sain osakseni klenkatessani paikasta toiseen. Melkeinpä nolotti moinen kohtelu... huomiota sain osakseni myöskin oppailta, jotka olivat hommanneet mulle synttärilahjaksi pullon punaviiniä :) Kiitos Suvi ja Kati!!!

Yhdeksän jälkeen lähdettin Alkisille syömään ja viettämään kreikkalaista iltaa. Olin hiukan skeptinen kreikkalaisen illan suhteen, pelkäsin sen olevan tyypillinen väkisin turisteja varten tehty ilta. Olin kuitenkin väärässä, sillä loppuillasta paikallaolijoista suurin osa oli kreikkalaisia :)
Ruokana meillä oli paistettua fetaa, Marjalle stifado ja mulle "fried Alkis" eli hyvin haudutettua naudanlihaa, paprikaa ja tomaattia paistettujen viipaleperunoiden kera. Nam jälleen kerran!!!

Alkisin bändi

Illan muusikot oli loistavia, varsinkin Alkiksen poika keräsi symppis-pisteet kotiin rennon huolettomalla asennollaan :) Itse Alkis innostui myös jossain vaiheessa laulamaan, kreikkalainen porukka tanssi ja meno oli erittäin mukavaa. Moiseen illanviettoon voisi osallistua toistekin!