Maanantai 30.8.2004

Heräsin taas aikasin aamusta ja lähdin käveleen kaupunkiin. Tällä kertaa kuljin poikkikatuja pitkin pääkadulle ja pääkadulta seuraavaa poikkikatua pitkin takaisin rantaan... tätä menoa kuljin kaupunkiin asti... Savodorista ostin ison tiropitan ja sitä mutustellen jatkoin matkaani. Kiersin linnoituksen kokonaan, maisemat on ihan erilaiset sieltä ja jo pelkästään ranta on erilainen. Aina välillä menin rappusia alas ihan rantaan ja sitten taas kiipesin ylös. Poliisilaitoksen puistossa pidin ansaitun huilaustauon ennen kuin hyppäsin bussiasemalta bussiin ja menin kotiin.

Fortezza

Aamukävelyn aikana keksin myös, että mikä Retystä oli puuttunut siihen asti. Mulla oli meinaan tulopäivästä asti sellanen olo, että jotain puuttuu, mutta en ollut todellakaan keksinyt, että mikä se joku on. Aamulla lensi saaren yli ekat kovaääniset hävittäjäkoneet!!! Siinä se joku sitten oli! Monan kanssa asiasta juttelin ja hän varmisti omat päätelmäni siitä, että hävittäjät eivät saaneet lentää olympialaisten aikaan...

Päädyin altaalle ja hetken huilaamisen jälkeen huomasin, että jo aiemmin hiukan kipeän tuntuinen kantapää onkin tosi kipeä... olin aika kypsä siihen, mutta sovin itseni kanssa pitäväni huomenna vapaapäivän ja annan jalan levätä. En kerran ollut loukannut jalkaani missään, niin sen oli pakko kiukutella kävelemisen takia... ja kun rupesin asiaa miettimään, niin olin kävellyt reilut 15 kilometriä päivän aikana... ei siis ihme!

Illalla klenkkasin Entasikseen syömään - horiatiki ja pastitsio. Nam :) Kotimatkalla istahdin hotellin baariin valkoviinilasin kanssa. Just kun olin lähdössä nukkumaan, toi Pantelis mulle toisen lasillisen... siinä se ilta sitten taas vierähtikin... ei silti, mukavaahan siinä oli istuskella koko Tzanidakiksen perheen kanssa.


Kirsi 2004 © All Rights Reserved