Lauantai 28.8.2004

Tuuli puhalsi aamullakin ja joka rannalla oli punaiset liput. Mä lähdin ennen kymmentä kävelemään kaupunkiin päin merituulta haistellen ja taas kerran ihmetellen ihmisiä, joita ei punaiset liput koske... Kiertelin ristiin rastiin vanhaa kaupunkia, välillä istuin frappeella ja vain nautin olostani tekemättä mitään. Jatkoin huinimista ja päädyin leikkimään turistia eli tein minijunakierroksen :)
Lounaaksi söin seesamirinkelin ja kiertelin edelleenkin... kotimatkalla poikkesin taas perinteitä noudattaen Poseidoniin juomaan mansikkamehua. Sitten kotiin ja altaalle rentoutumaan.

Tässä kohtaa meikäläinen "paljastui" suomalaiseksi, sillä eilen tullut suomalaispariskunta kysäisi multa englanniksi, että mistä päin maailmaa olen... Muut suomalaiset altaalla jäi selkeesti miettimään, että mitäköhän he ovat puhuneet suomeksi, kun ovat luulleet mun olevan jostain muualta... :) Valitettavasti mitään shokeraavaa en ollut kuullut.

Illalla lähdin Agrogialiin syömään. Söin hurjan kokoisen tomaattisalaatin ja pääruokavuorossa oli keftedes. Ruoka oli hiukan mitäänsanomatonta, mutta palvelu oli sitäkin parempaa. Jälkkäriks sain vielä 2 palloa jätskiä, joten melkein pyörin tavernasta Iriniin. En ehtinyt edes kunnolla istumaan, kun mulla oli frappee Baileysillä nenän edessä ja Y. naama virneessä istumassa vieressä. Oli kuulemma miettinyt mun torstaisesta vilkutuksesta asti, että kuka mä olen... seuraavassa hetkessä se tosiaan kertoi, että ollaan viimeks tavattu vuoden '99 heinäkuussa ja nimenkin se muisti ihan oikein. Taidettin C:n kanssa tehdä mun ekalla Retyn reissulla tosiaan lähtemätön vaikutus, sillä mun viime reissulla Y. oli töissä muualla...


Kirsi 2004 © All Rights Reserved