Keskiviikko 8.9.2004

Aamulla oli kiva herätä, kun "sani paisto suoraan feissiin eikä stikannu vodaa öögaan..."

Aloittelin pakkaamista, mutta päädyin kuitenkin altaalle... mun toiveet vihreistä lipuista kun karisi jo aamulla eli toiveet mereen ehtimisestä loppui siihen. Jäi sitten meidän kuutamouintikin tekemättä...

Piipahdin Mama Miaan horiatikille ja lopun iltapäivästä rupattelin Monan kanssa. Vaihdettiin ruokareseptejä yms. Meillähän juttua riitti ihan mistä tahansa...

Illalla Mona ja Pantelis taisteli pankkikorttiyhteyden kanssa eikä mun laskun maksamisesta meinannut tulla mitään. Lopulta kaivettiin vanha mankeli esiin ja höyläämällä saatiin homma hoidettua.
Mona antoi mulle 2 pulloa viiniä ja kertoi hyvästelevänsä mut nyt. Hän kuulemma itkee mieluummin yön kotona, kuin tulee aamulla normaalisti töihin, hyvästelee mut ja itkee sitten päivän töissä... siinä me sitten halailtiin ja itkettiin kuin vesiputoukset... muu väki oli hiukan pihalla, mutta mitäpä niistä?

Perinteistä poiketen viimeisen illan ruokapaikaksi valitsin Tropicalin. Molemmat pojat huomas mun ilmeestä, että jokin on vialla ja kun kerroin lähteväni aamulla kotiin, oli pöytä täynnä juotavaa ja ruokaakin... tomaattikeittoa kuitenkin söin alkupalaksi ja kana-souvlakia pääruoaksi. Jälkkäriksi tuli tietysti melonia, jätskiannos ja viiniä kaadettiin tolkuttoman paljon... vihreän shotin sain halausten ja pikaisten jälleennäkemis-toivotusten kera - lupasin tulla taas!

Kreikka pelas futista Turkkia vastaan, joten Irinissä oli hyvin vähän porukkaa. Y. melkein juoksi mua vastaan ja moitti, että jätin tulemiseni niin myöhäiseksi... oli jo pelännyt, että teen oharit kokonaan! Se teki mulle drinksun itse, kun M. vaan tuijotti peliä ja istui sitten seuraksi jatkamaan juttua, joka viime kerralla jäi kesken... Rupesin siinä sitten tekemään lähtöä, niin Y. kipaisi tiskin taakse, toi mulle punaisen shotin ja toivotteli hyvää kotimatkaa... "I'll be back!"

Poikkesin sitten vielä Bobbyä moikkaamaan ja juomaan toistaiseksi viimeiset viinit baariin... siinä sitten hyvästelin taas joukon ihmisiä ja Bobbykin oikein halas ja toivotteli tervetulleeksi uudelleen. Mulle on kuulemma aina huone valmiina, vaikka vasta lentokentältä soittaisin...

Loput tavarat kasaan ja sitten pariksi tunniksi nukkumaan...


Kirsi 2004 © All Rights Reserved